Suomen lentoturvallisuus vaarassa

02.03.2014

Suomen aluelennonjohto sijaitsee Tampereella (Aitovuorella) ja vastaa kaikista Suomen ilmatilassa kulkevista lennoista (kaupalliset, harrastelijat, armeija ja muut viranomaiset). Aluelennonjohto ja Helsinki-Vantaan lennonjohto ovat maamme kaksi päälennonjohtoa, ja hätätilanteessa ne kykenevät hoitamaan toistensa tehtäviä. Viime vuonna maailmassa oli ainakin 12 hätätilannetta, joissa lennonjohto evakuoitiin tai se oli toimintakyvytön (Aitovuori yhtenä). Syitä olivat palohälytys, tulipalo, pommiuhka, sähkökatko ja tekninen häiriö.

Ennen evakuoimista lennonjohto "ajaa liikenteen alas", eli siirtää johtamansa liikenteen muiden yksiköiden vastuulle. Suomen aluelennonjohto siirtää johtamansa lennot pääasiassa Helsinki-Vantaan lennonjohdolle (Suomen ilmatilassa eniten Helsingin liikennettä), mutta myös muille lennonjohdoille. Mikäli molemmat päälennonjohdot olisivat toimintakyvyttömiä, voisivat muiden kenttien tutkalennonjohdot kenties osallistua; siinä ne tarvitsevat tietoja Helsingin ylläpitämästä tutkajärjestelmästä.

Finavian johto on säästösyihin vedoten aikeissa siirtää aluelennonjohdon Tampereelta Helsinki-Vantaalle. Johdon mukaan lentoliikenteen turvallisuus taataan myös siirron jälkeen: uusi lennonjohtotila on suunniteltu turvalliseksi, ja varalla on maanalainen väistötila, joka takaa toiminnan jatkuvuuden poikkeusoloissa. (Aamulehti 21.2.) Ohjeistuksen mukaan väistötilaan siirtyminen saa kestää enintään tunnin.

Aluelennonjohtajat kuitenkin katsovat, että siirto vaarantaa maamme lentoturvallisuuden. Heidän mukaansa on täysin mahdollista, että poikkeustilanteessa samalle kentälle sijoitetut lennonjohdot - Helsinki-Vantaan lennonjohto ja aluelennonjohto - ovat yhtä aikaa toimintakyvyttömiä. Myös väistötilan käyttäminen voi olla mahdotonta. Tähän voi johtaa lento-onnettomuus kentällä, muu onnettomuus kentällä tai sen läheisyydessä, häiriö laitteissa tai tietoliikenneverkossa, sähkökatko, kyberhyökkäys tai terrorismi.

Jos Helsinki-Vantaan lennonjohto ja aluelennonjohto ovat yhtä aikaa toimintakyvyttömiä (eivätkä muiden kenttien tutkalennonjohdot saa tarvitsemiaan tietoja tutkajärjestelmästä), kukaan ei vastaa Suomen yllä kulkevista lennoista. Tilanne on verrattavissa siihen, että kaikki ajaisivat moottoritiellä silmät kiinni. Onnettomuusriski on melkoinen lyhyessäkin ajassa. Siten onnettomuus ehtisi sattua, vaikka väistötilaan voisi mennä ja lennonjohtajat pääsisivät sinne.

Tosiasia on, että Helsinki-Vantaa on huomattavasti riskialttiimpi toimintaympäristö aluelennonjohdolle kuin Tampereen Aitovuori: asiantuntijoiden mukaan se on noin 50-100 kertaa riskialttiimpi. Aitovuori on eristyksissä, mutta Helsinki-Vantaalla on sekä sijaintinsa että rakennuksen puolesta useita riskitekijöitä (lento-onnettomuusvaaroja noin 30 vuodessa ja suuronnettomuusvaaroja noin 2-4 vuodessa).

Siirron riskejä lisää vielä sekin, että lentopelastuskeskus siirtyy siirron mukana: osa aluelennonjohtajista nimittäin hoitaa lentopelastuspalvelua. Lentopelastuspalvelu vastaa mm. koneiden paikantamisesta, jos epäillään niiden joutuneen onnettomuuteen. Jatkossa, mikäli Helsinki-Vantaa (eli sen lennonjohto sekä sinne siirtynyt aluelennonjohto) on toimintakyvytön, myös lentopelastuskeskus on toimintakyvytön - juuri sellaisessa tilanteessa, jossa sen tulisi ottaa vastaan hälytyksiä ja paikantaa mahdolliset onnettomuuskoneet.

Siirto voi myös johtaa massiivisiin taloudellisiin tappioihin. Kuvitellaanpa, että suuronnettomuus Helsinki-Vantaan lentokentällä tuhoaa paitsi Helsinki-Vantaan lennonjohdon, myös aluelennonjohdon ja väistötilat. Se tarkoittaa sitä, että Suomessa, Suomesta ja Suomeen ei juurikaan lennetä, pahimmillaan kuukausiin. Kun Islannin tulivuorenpurkauksesta levinnyt tuhka vuonna 2010 esti lennot Euroopassa, pelkästään Finnair teki tappiota 10 miljoonaa euroa päivässä.

Ikävintä on se, että lentomatkustajien turvallisuus Suomen alueella on jo nyt vaarantunut, vaikka siirtoa ei ole vielä edes toteutettu. Valmistelujen yhteydessä on mm. irtisanottu kokeneita lennonvarmistusoperaattoreita (ylläpitävät tutkajärjestelmän tietoja) ja menetetty arvokasta osaamista. Toiseksi lennonjohtajien työssä jaksaminen on kriittisessä tilassa johtuen henkilöstön ja Finavian johdon välisistä tulehtuneista suhteista.

Tuoreen henkilöstölle tehdyn ilmapiirikyselyn mukaan (70 vastaajaa) aluelennonjohdon työilmapiiri on huonontunut johdon toimien takia (97 % vastauksista) ja stressi aiheuttaa unettomuutta (kahdelle kolmasosalle); unettomuus puolestaan johtaa väsymykseen ja lisääntyneisiin virheisiin työajalla.

Kaikesta edellä esitetystä johtuen tilanteen järkevällä ratkaisemisella on kiire. Finavian johto ja aluelennonjohto eivät tule löytämään asiaan tyydyttävää ratkaisua keskenään, vaan tarvitaan ulkopuolista apua. Nyt tarvitaan valtion pikaista väliintuloa sillekin elintärkeässä lentoturvallisuusasiassa.