Lasten ja nuorten koronataakka on kohtuuton

01.05.2021

Koronakriisi on lisännyt merkittävästi lasten ja nuorten sekä perheiden pahoinvointia ja tuen tarvetta. Tämä käy ilmi Valtioneuvoston julkaisusta "Lapset, nuoret ja koronakriisi". Koronan aikana esimerkiksi yhteydenotot Kriisipuhelimeen ja nuorille tarjottavaan Sekasin-chattiin ovat lisääntyneet 40 prosenttia.

Tuen tarpeen lisääntyminen ei ole ihme. Koronakriisi on aiheuttanut taloudellista turvattomuutta monessa perheessä. Lomautukset ja työttömyys ovat yleistyneet, ja toimeentulo on vaarantunut. Erityisesti tämä koskettaa nuoria aikuisia, jotka ovat koronakriisin aikana hakeneet aiempaa enemmän työttömyysetuutta. Esimerkiksi elokuussa 2020 alle 25-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden työttömyys oli noussut 40 prosenttia vuoden takaisesta.

Tilastokeskuksen selvityksessä 25 prosenttia 15-29-vuotiaista nuorista koki koronakriisin takia stressiä erittäin tai melko paljon, ja yli puolet vähintään jonkin verran. Etenkin työttömät nuoret kokivat stressiä muita enemmän.

Koronakriisi on lisännyt lapsiperheissä jaksamisen ongelmia, parisuhdeongelmia ja riitoja. Turun yliopiston kyselyssä lähes puolet vanhemmista kertoi, että lasten ja vanhempien välillä oli koronakevään aikana enemmän ristiriitoja kuin aiemmin, ja yli neljäsosalla oli puolison kanssa erimielisyyksiä kotitöistä.

Myös väkivalta perheissä on lisääntynyt. Tilastokeskuksen tietojen mukaan parisuhdeväkivalta ja lapsiin kohdistuva väkivalta kasvoivat, ja vanhemmat kohdistivat lapsiin tammi-kesäkuussa 21 prosenttia enemmän väkivaltaa kuin edellisvuonna. Myös poliisin kotihälytysten määrä lisääntyi.

Vuoden aikana toteutettu koulujen etäopetus on vaikeuttanut lasten oppimista, ja erityisen hankalassa asemassa ovat tehostetun ja erityisen tuen oppilaat. Myös heidän vanhempansa ovat kuormittuneet, sillä tukea saavien lasten vanhemmista 65 prosenttia koki omat voimavaransa huonommiksi kuin ennen, ja 40 prosenttia koki että päävastuu opiskelusta oli jäänyt vanhemmille.

Lähes puolet yläkoululaisista ja kolmannes alakoululaisista arvioi, että on oppinut etäopetuksen aikana vähemmän kuin tavallisesti. Lukiolaisista viidennes arvioi, että opinnot eivät olleet edenneet hyvin poikkeusolojen aikana. Yli puolet lukiolaisista piti etäopiskelua tavallista opiskelua kuormittavampana ja työläämpänä.

Lisäksi kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto on tavoittanut aiempaa vähemmän avun tarvitsijoita. Kouluterveydenhuollon käyntejä on ollut etäopetusaikana 60-80 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Koronakriisin aikana on lisääntynyt myös erityisesti lasten ja nuorten kokema yksinäisyys. Yksinäisyyden tunnetta on lisännyt etäopetus, eristäytyminen ikätovereista ja sukulaisista sekä kriisin aikainen harrastusten keskeytyminen.

Asiantuntija-arvioiden mukaan koronakriisin jälkien korjaaminen vaatii aikaa ja taloudellista panostusta. Jäljet voivat olla jopa 90-luvun lamaa pahemmat, koska silloin lapset ja nuoret kuitenkin kävivät koulussa ja näkivät ikätovereitaan. Jälkikäteen arvioituna rajoituksista on aiheutunut lapsille ja nuorille valtavasti suurempi haitta kuin itse koronasta, jonka valtaosa lapsista ja nuorista sairastaa lievänä.

Nyt onkin syytä kysyä, miksi olemme uhranneet lapset ja nuoret itse tautia pahempien koronarajoitusten alttarille? Ja mitä voimme tästä oppia? Jatkossa pandemioiden kohdalla rajoitustoimet on harkittava tarkemmin, ja lapsia ja nuoria on suojeltava rajoitustoimilta, jotka ovat tautia pahemmat.