Ekokampaamoista suomalainen menestystarina?

16.11.2013

Suomessa on nykyisin kymmeniä ekokampaamoja ja noin 150 koulutettua ekokampaajaa. Ekokampaaja hoitaa asiakkaan hiukset ekologisella hiuskosmetiikalla, johon voi kuulua esimerkiksi itse sekoitettuja väriaineita ja hoitotuotteita. Yksi syy ekokampaamojen yleistymiseen on hiuskemikaaleille allergisoituminen - niin asiakkaat kuin kampaajatkin voivat allergisoitua hiuskosmetiikassa käytettäville kemikaaleille.

Monessa tapauksessa kemikaaliallerginen asiakas ei voi enää käyttää tavallista kampaamoa. Hän voi silloin mennä ekokampaamoon, jossa ekokampaaja käyttää mahdollisimman luonnollisia aineita - savea, hennaa, jugurttia, marjoja ynnä muuta. Ekokampaaja tarkistaa aina myös asiakkaan allergiat luonnon aineille, eikä käytä asiakasta allergisoivia luonnon aineitakaan.

Osalla kampaajista on niin paha kemikaaliallergia, että he eivät voi jatkaa kampaajan uraansa muuten kuin ekokampaajina. Ekokampaajan koulutus kestää 9 kuukautta ja mahdollistaa kampaajana jatkamisen. Mikäli uudelleen kouluttautuminen (ekokampaajaksi tai muuten) ei onnistu, voi kemikaaliallerginen kampaaja joutua työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Ekokampaamojen nousu ei johdu pelkästään kemikaaliallergioista. Moni kuluttaja haluaa nykyään tehdä ekologisen valinnan myös kampaamon suhteen, jolloin ekokampaamo on luonnollinen valinta. Onhan siinä eroa, meneekö viemäriin kemikaaleja vai vaikkapa mustikkaa...

Ekokampaamojen sääntelyssä on ollut joitakin epäselvyyksiä, ja ne ovat liittyneet esimerkiksi elintarvikkeiden käyttöön hiuskosmetiikassa tai tuotteiden käyttöön pakkausohjeesta poikkeavalla tavalla (kun vaikkapa hennatuotteeseen lisätään väriä vahvistavaa yrttilientä). Nämä ovat sinänsä ratkaistavissa, sillä laki ei kiellä elintarvikkeen käyttöä kosmetiikassa.

Suomen kosmetiikkalain sekä EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kosmetiikalle on kuitenkin tehtävä ns. turvallisuusarviointi, ja siihen on käytettävä pätevää ammattilaista, kuten toksikologian, farmakologian tai lääketieteen asiantuntijaa. Tämä voi muodostua monen pienyrittäjä-kampaajan kompastuskiveksi. EU-asetuksen tarkoitus ei luonnollisesti ole syrjiä pienyrittäjää, vaan ainoastaan taata kosmeettisen valmisteen turvallisuus kuluttajalle.

Suomessa ylin kosmetiikan kehityksestä vastaava viranomainen on Sosiaali- ja Terveysministeriö. Ekokampaamojen kehittyminen vaatisikin nyt yhteistyötä STM:n ja ekokampaamojen välillä, sekä Työ- ja Elinkeinoministeriön asiantuntemuksen hyödyntämistä. Suomalaisten ekokampaamojen innovatiivisuus voi nimittäin hyödyttää paitsi suomalaista kuluttajaa ja yrityselämää, myös maamme vientiä: vietäviksi kelpaavat niin ekologiset hiustenhoitotuotteet kuin ekologisen hiustenhoidon asiantuntijuuskin.

Esimieheni, kansanedustaja Ari Jalonen on tehnyt tästä aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille.