Ei säästetä lapsista: lapselle laadukas hoitopäivä

12.02.2021

Jokainen lapsi on ansainnut laadukkaan hoitopäivän ja laadukasta varhaiskasvatusta. Siihen sisältyy ainakin mielekästä leikkiä, kavereiden kanssa touhuamista, oppimista sekä turvalliset, ammattitaitoiset aikuiset: varhaiskasvatuksen hoitajat, opettajat sekä muu henkilöstö. Laatu ei synny tyhjästä vaan monenlaisista reunaehdoista, joista yksi tärkeimmistä on varhaiskasvatukselle suunnatut resurssit.

Vuonna 2019 Espoossa toteutettiin kysely päiväkotihenkilökunnalle, ja sen mukaan suurimmat ongelmat olivat pula pätevästä, vakituisesta henkilökunnasta, pätevien sijaisten puute sekä lapsiryhmien liian suuri koko. Toimintavälineet arvioitiin arvosanalla 6.54, kun asteikko oli 1-10. Samat ongelmat vaivaavat muuallakin Suomessa. AVI:n, Valviran ja kuntien valvonnassa on erityisesti huomattu, että suurin ongelma varhaiskasvatuksessa ovat ylibuukatut lapsiryhmät, jolloin henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku on pielessä.

On selvää, että mitä enemmän lapsia on yhtä kasvattajaa kohti, sitä vähemmän lapsia voi huomioida yksilöinä. Samalla jää vähemmän aikaa huolehtia lasten oppimisesta ja kehittymisestä varhaiskasvatusssuunnitelman mukaisesti, joka velvoittaa kasvattajaa huolehtimaan jokaisen lapsen oppimisesta eri sisältöalueilla - näitä ovat kieli, ilmaisu, oma yhteisö, ympäristö sekä liikunta/terveys.

Varhaiskasvatus on tietyssä mielessä sitä kaikkein tehokkainta kasvatusta, koska sen aikana kehittyy tärkeitä valmiuksia myöhempää oppimista ja elämää varten, kuten kouluvalmiudet. Esimerkiksi kielelliset ja matemaattiset valmiudet kehittyvät huomattavasti päiväkoti-iässä, ja niiden kehitystä pitää tavoitteellisesti tukea ja edistää. Myös sosiaalisia taitoja ja empaattisuutta opitaan pienestä pitäen, ja niitäkin voidaan opetella ja opettaa.

Lapsiryhmissä on yleensä myös erilaisia oppijoita, jotka tarvitsevat juuri heille sopivaa tukea oppimiseen. Esiopetusikäisistä lapsista tehostettua tai erityistä tukea sai 10 % vuonna 2016. Lapsi tarvitsee tukea myös, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi (suomenkielisessä päivähoidossa). Tällöin kielellisen kehityksen tukeminen vaatii erityistä suunnittelua ja huomiota. Vieraskielisten lasten määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen muun muassa maahanmuuton takia.

Espoon taloussuunnitelman 2021-23 mukaan sivistystoimen henkilöstöä lisätään 0,9 prosenttia, mikä on vähemmän kuin lapsi- ja oppilasmäärän kasvu ja palvelutarpeen kasvu. Velkainen Espoo ei siis aio jatkossa satsata lapsiin ja sivistykseen edes sitä, mitä nyt.

Jatkuvalle lapsista ja nuorista säästämiselle pitää löytyä vaihtoehtoja. Varhaiskasvatuksen asianmukaisten resurssien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, paitsi lasten näkökulmasta myös Suomen tulevaisuutta ajatellen. Hyvinvoiva Suomi on rakennettu työllä ja sivistyksellä, näin myös jatkossa.