Bioaseet, koronavirus ja kansainväliset sopimukset

18.04.2021

Kansainvälinen bioaseet kieltävä sopimus (BTWC) tuli voimaan vuonna 1975. Sopimus kieltää biologisten agenssien (kuten mikrobien) ja toksiinien kehittämisen, tuotannon, varastoinnin, hankinnan ja hallussa pitämisen muissa kuin rauhanomaisissa tarkoituksissa. Sopimuksen heikkous on siinä, että sen noudattamisen tarkistamiseksi ei ole sovittu mitään käytäntöjä.

On myös huomattava, että sopimus ei kiellä vaarallisten biologisten agenssien ja toksiinien kehittämistä "rauhanomaisissa tarkoituksissa". Laboratorioissa eri puolilla maailmaa on säilössä - tai voidaan kehittää - vaarallisia biologisia agensseja. Esimerkiksi isorokkoa ja pernaruttoa löytyy laboratorioista. Laboratoriossa on myös onnistuttu herättämään henkiin ns. espanjantauti, joka oli ensimmäisen maailmansodan aikana riehunut erityisen tappava influenssa.

Ja koronavirus, jonka leviämistä on estetty melkein kaikin mahdollisin keinoin yli vuoden ajan, saattaa sekin olla laboratoriosta karannut virus. Tällaisen epäilyn on esittänyt muun muassa Hampurin yliopiston tutkija, ja Trumpin hallinto Yhdysvalloissa vuonna 2020. Epäilyn mukaan virus olisi karannut Wuhanissa sijaitsevasta virustutkimuksen laboratoriosta. WHO:n mukaan tämä epäilys ei pidä paikkaansa.

Niin tai näin, vaarallisia viruksia tai bakteereita on karannut laboratorioista säännöllisin väliajoin. Karanneiden joukossa on pernaruttobakteeri, isorokkovirus ja SARS, joka kuuluu koronaviruksiin. Ylen haastattelema Kalle Saksela, Helsingin yliopiston virologian professori, kertoo, että vuonna 1977 maailmaa kiertänyt moskovantauti oli karannut laboratoriosta. Se oli perimältään niin lähellä espanjantautivirusta, että sellaista ei voinut enää 70-luvulla löytyä luonnosta - viruksen perimän kehitys ei olisi voinut jäädä sillä tavalla paikoilleen.

Tämä tietenkin herättää monenlaisia pohdintoja. Yksinkertaisinta olisi, jos vaarallisia biologisia agensseja ei saisi kehittää ollenkaan. Toisaalta, vaikka tästä saataisiin sovittua, aina sitä sopimusta joku rikkoisi. Melkoisella varmuudella voi siis todeta, että bioaseeksi kelpaavia agensseja tulee maailmasta löytymään aina.

Isorokkoviruksen osalta on esitetty vaatimus, että se tulisi lopullisesti hävittää myös laboratorioista. Professori Simo Nikkari biologisten uhkien osaamiskeskuksesta toteaa kuitenkin, että tämä ei välttämättä ratkaisisi asiaa. Ainakin osa viruksista ja bakteereista pystytään nykyään valmistamaan synteettisesti.

Periaatteessa YK:n jäsenvaltioiden pitäisi ehkäistä joukkotuhoaseiden leviäminen vääriin käsiin. Päätöslauselma 1540 velvoittaa tähän. Jäsenvaltioiden on näin ollen säädettävä lakeja ja toteutettava muita toimia, joilla estetään vaikkapa bioaseiden päätyminen vääriin käsiin. Aukotonta järjestelmää ei tietenkään ole. Siksi valtiolla pitää olla keinot puolustaa kansalaisiaan bioaseita vastaan.

Näin ollen pieni Suomikin tarvitsee omaa osaamista liittyen bioaseisiin, kuten bioaseiden aiheuttamiin taudinkuviin ja uhrien hoitamiseen. Yhdessä asiakirjassa todetaan, että bioasetta voi epäillä muun muassa silloin, jos "vaikeita keuhkokuumetapauksia ilmenee tavallista useammin henkilöillä, joilla ei ole altistavia tekijöitä, eikä etiologia (syy) selviä tavanomaisin keinoin".

Niin. Se keuhkokuumekin voi olla biologinen ase. Entä jos koronavirus onkin biologinen ase, jonka kehittely oli kesken? Ei vielä hirveän vaarallinen, verrattuna moneen oikeasti vaaralliseen bioaseeseen.


Blogissa on hyödynnetty eri lähteitä, mm. Ylen artikkelia "Uusi suurpandemia voi puhjeta, jos kolme ehtoa täyttyy - sata vuotta sitten influenssa tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa" (26.10.2018. Päivitetty 28.3.2020)