Autoilijan veroeurolle enemmän vastinetta

25.09.2018

Autoilijat maksavat erilaisia veroja yli 8 miljardia vuodessa. Vuonna 2017 autoveron ja ajoneuvoveron tuotot olivat yli 2 miljardia. Polttoaineveron tuotot tieliikenteestä olivat noin 3 miljardia. Polttoaineiden arvonlisäveroa kannettiin 1.2 miljardia, ja arvonlisäveroa ajoneuvoista, niiden osista sekä huolto- ja korjaustöistä yli 1.6 miljardia. Vero liikenne- ja autovakuutusmaksuista oli lähes 0.4 miljardia.

Autoilijan verotaakasta huolimatta Suomen tiet ovat monin paikoin surkeassa kunnossa. Teiden korjausvelkaa on jo yli miljardi euroa, ja mikäli ratojen ja vesiväylien korjausvelka lasketaan mukaan, on korjausvelkaa yli 2.5 miljardia. Viime hallitusneuvotteluissa (2015) perussuomalaiset vaativat lisärahoitusta rapistuvalle tiestölle ja tämä lisärahoitus sovittiin yhteisymmärryksessä hallitusneuvottelijoiden kesken.

Kuluvan vuoden budjetissa liikenneverkkoon satsattiin 2 miljardia, sisältäen hallitusneuvotteluissa sovittuja lisäpanostuksia. Mutta vuoden 2019 budjetissa satsaus liikenneverkkoon on enää 1.6 miljardia. Tämä taso ei riitä korjausvelan umpeen kuromiseen. Perusväylänpidosta puuttuu vuositasolla 300 miljoonaa; siihen on budjetoitu miljardi, kun tarve olisi 1.3 miljardia.

Nykyinen rahoitustaso tarkoittaa sitä, että surkeassa kunnossa olevat tiet tulevat entistä surkeampaan kuntoon. Jotta näin ei kävisi, autoilijoiden maksamista veromiljardeista pitäisi palauttaa nykyistä suurempi osa tienpidon hyväksi.

Vuosien varrella tienpidon kustannustehokkuutta on kasvatettu muun muassa uusilla innovaatioilla, kuten digitaalisella kunnonmäärityksellä ja sen jälkeisillä täsmäkorjauksilla. Kustannustehokkuuden lisäämisellä ei kuitenkaan enää paranneta merkittävästi teiden kuntoa. Tienpitoon on vain yksinkertaisesti satsattava enemmän, jotta autoilija saa veroeurolleen enemmän vastinetta.